sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Jukka Tarkan tutkimukset sotasyyllisyysasiassa ja Risto Ryti

Jukka Tarkka on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana ehkä maamme suurin sotasyyllisyyskeskustelua ylläpitävä yksittäinen henkilö. Hän ei kuitenkaan kannata tuomioiden purkamista.

Toinen mielenkiintoinen seikka on, etteivät Risto Rytin ja Edwin Linkomiehen lapsenlapset, Risto Ryti ja Pekka Karhuvaara, kannata edes purkamisen lakiteknistä mahdollistamista.

Väinö Tannerin lapsenlapsi Ilkka Tanner sen sijaan on vaatinut tuomioiden purkamista, sekä valittanut niistä jopa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen saakka, minkä seurauksena ministeri Brax asetti toimikunnan pohtimaan asiaa.

Heidän kohdallaan selitys lienee kuitenkin varsin yksinkertainen, Tarkan kirjoituksia pohtiessa asiassa tulee mennä syvemmälle.

Karhuvaaran sekä Rytin osalta voidaan todeta, että pelko keskustelusta on heitä rajoittava tekijä. He ovat osittain perhetaustansa vuoksi edenneet yhteiskunnallisesti korkeille paikoille, ja he pelkäävät että asiasta keskusteltaessa he menettäisivät tämän ansaitsemansa statuksen.

On muistettava, että esimerkiksi sotasyyllisyys ja sotarikokset ovat terminologisesti ja juridisesti kaksi täysin eri asiaa. Ainakaan sotasyyllisiä eivät olleet sen enempää Linkomies, Ryti kuin Tannerkaan.

Olisiko pelon taustalla esimerkiksi ne kahdeksan juutalaista, jotka Suomesta luovutettiin Saksaan? Tällaiset eivät ole vähäpätöisiä seikkoja alkuunkaan, mutta eivät sotasyyllisyyden kannalta olennaisia.

Mitä tulee Jukka Tarkan tutkimuksiin, on vaikeampi selittää. Tarkka ymmärtää prosessin merkityksen varsin taidokkaasti, mitä tohtorismieheltä voi olettaakin. Kuitenkaan hän ei kannata purkamista.

Lisäksi Tarkka tuo esille sen, että tuomiot olivat ehdottomasti lähes täysin ulkopuolisen painostuksen tuotetta ja ei tuo myöskään Urho Kekkosen vahvaa roolia suuremmin esille, mikä selittynee sillä, että hän käytti tutkimuksissaan ainoastaan Kekkosen hyväksymää lähdeaineistoa.

Tutkija Hannu Rautkallio sen sijaan on suuressa opuksessaan Sotasyyllisyyden asiakirjat tuonut esille muun muassa ulkomaiset lähteet, jotka vähintäänkin kyseenalaistavat Tarkan näkemykset asiassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti